Menu

Kohti uutta

     20.5.2017 | ajankohtaista

"Koskaan ei ole liian vanha asettamaan itselleen uutta päämäärää tai löytääkseen uuden unelman."
- Näin rakas perheeni halusi syntymäpäiväkortissa 2016 rohkaista kohti uutta elämänvaihetta, joka jo häämötti edessäpäin. Täytyy sanoa, että on välillä vaatinut uskon hyppyjä ja luottamusta siihen, että minua johdatetaan, että kaikki päiväni ovat kirjoitetut jo ennen kuin yksikään niistä on eletty.

Olen sanonut itseni irti turvallisesta kirkon virasta kappalaisena, elämä olisi voinut soljua turvallisia ja tuttuja uomia hiljalleen kohti eläkepäiviä. Kotiseurakunta ympärilläni on tullut rakkaaksi ja tutuksi, kuusi vuotta ehdin olla Imatralla paimenena. Mutta mitä tehdä sille poltteelle, mikä on sydämessä? Niille lauluille, jotka soivat sydämessä ja jotka pyrkivät ilmoille, ihmisten iloksi ja lohduksi?

Yhteinen haave oman puolison kanssa on säilynyt yli kaikkien elämänvaiheitten, että vielä pääsisimme rinta rinnan hengelliseen työhön, jossa musiikki olisi mukana. On eletty murrosikäisten pyristelyt, aikuistuvien pesästä lähtö ja heidän omien polkujensa etsiminen, ja isovanhemmaksi tuleminen yhdessä.

Yhtäkkiä onkin edessä uusi taitekohta – siirtyminen yhdessä saman työnantajan palvelukseen, tekemään rinnakkain työtä Jumalan valtakunnan eteen – toinen haave toteutuu samaan aikaan: kauan kypsymässä ollut CD on valmis.

Elämä on ollut täyttä, rikasta, paljon iloa, mutta myös ikävää. Kotiseutu Pohjanmaalla on jäänyt taa ja suku, lapsuuden maisemat, koulukaverit ja kasvukumppanit. Toisaalta ilo on ollut uusissa mahdollisuuksissa, uusissa ihmissuhteissa, ystävissä, projekteissa – ehkä kuitenkin ennen kaikkea omassa perheessä, minkä merkitys korostui muuttaessa toiselle puolelle Suomea.

On me uskallettu ennenkin… siksi ehkä hyppäys uuteen tuntuu ainoalta oikealta vaihtoehdolta. Kutsu sydämessä tuottaa sisäistä vapautta, kun on uskollinen itselleen, sillä, millä on oikeasti merkitystä. Elämä on suurimmaksi osaksi odottamista, se on usein kipua, eron hetkiä, mutta myös jälleennäkemisiä; ikävän keskellä ymmärrän, että olen rikas, kun minulla on ollut tai on, mitä ikävöidä. Kiitollisuus kääntyy päällimmäiseksi. Tule kanssani Herra Jeesus…